Aikuisuudelle

Äkkinäinen (ja toivottavasti nopeasti väistyvä) ikäkriisi iskee.

Mietin, millaisia haaveita ja unelmia minulla nyt, virallisesti aikuisena, on. Aikuisuus ei nimittäin iskenyt minuun vielä 30-vuotispäivänäkään. Eikä sen jälkeen. Vieläkin tuntuu, ainakin sisäisesti, aika samanlaiselta kuin kymmenen vuotta aiemmin. Niin ne sanovat, että yhä vanhuksenakin kokee olevansa sisältä yhtä nuori kuin vuosikymmeniä sitten ja kuvajaisen rypistyminen hämmentää henkistä peilipintaa vasten.

Moni unelma ja tavoite elämässäni on toteutunut. Tietysti ihmisten haaveet poikkeavat valtavastikin toisistaan, ja ylipäätään lähtökohdat toteuttaa itseään ovat varsin erilaiset yksilöiden välillä. Ympäristötekijät vaikuttavat paljon. Olen melko, tai hyvinkin onnekas siinä mielessä, että olen syntynyt äärimmäisen demokraattiseen ja vapaaseen yhteiskuntaan. Siitä saa olla onnellinen tässä maailmassa, ja täytyy toivoa, että sama meno jatkuu.

Olen kiitollinen elinympäristöstäni, perheen antamasta tuesta elämän varrella ja mahtavista ystävistä ja muista hienoista ihmisistä, joihin olen saanut tutustua.

Työ ja koulutus ovat aina kärjessä, kun mietin varsinaisia saavutuksia ja unelmia. Haaveet ovat kasvaneet mukanani. Olen identiteetiltäni toimittaja. Pidän maailman tutkimisesta ja asioiden selvittämisestä, erilaisten näkökulmien kuuntelemisesta. Arvostan muun muassa tutkivien toimittajien, maailmalla matkaavien kriisialuejournalistien ja viihteellistäkin sisältöä informatiivisella otteella tarjoavien median tekijöiden työtä sekä toki asiantuntevaa paikallisjournalismia.

Ammatillisesti ja henkilökohtaisesti tärkeimpiä kokemuksia itselleni on ollut Afrikassa asuminen, työskentely ja matkailu. Edelleenkin vaihdan melko säännöllisesti kuulumisia toiselle mantereelle. Toivon, että voin jatkossakin hyödyntää Afrikan-kokemuksia työssä.

Myös ensimmäiseen vaihtoon lähteminen 23-vuotiaana oli kokemus, joka muutti elämäni ja käsitykseni itsestäni. Pärjäsin yksin vieraassa maassa, uudella kielellä. Se oli myös ensimmäinen kosketukseni aasialaisuuteen, kun vietin ennen vaihtoa kokonaisen kuukauden Espanjassa kielikurssilla osana eteläkorealaisten tyttöjen tiivistä ryhmää. Se oli todella onnellista aikaa. Minusta löytyi sisäinen aasialainen, tai vähintään tavoittelen edelleen sisäistä aasialaistani, sillä he olivat fiksuja, aikaansaavia, sosiaalisia, avoimia ja ystävällisiä. En ole koskaan tavannut yhtä energisiä ihmisiä.

Ilman tuota vaihtoa en varmaankaan vuoden päästä olisi lähtenyt Aurinkorannikolle silloin tuoreeseen kaupunkilehti Uuteen-Fuengirolaan ammattikorkeakouluopintoihin kuuluneeseen työharjoitteluun (tein myös opinnäytteeni lehden vaikutuksesta paikallisten suomalaisten identiteettiin) tai myöhemmin matkailualan töihin Kanarialle.

Oppaan työ kiehtoi minua ja oli hienoa sattumalta päästä siihenkin hommaan tutustumaan. Se sopi minulle erittäin hyvin, vaikka työnkuvaan kuulunut aktiviteettiohjaaminen ei koskaan ollut urasuunnitelmissani. Lapsiryhmien kanssa puuhastellessa oppi kuitenkin ainakin kriisinhallintaa, luovuutta, kärsivällisyyttä ja multitaskaamista (ja ruotsia, kun asiakkaat olivat pitkälti skandinaaveja).

Hollywoodmainen aika Maikkarilla taas opetti "suuren maailman" tavoille ja huomasin olevani sähköisessä mediassa tietyllä tavalla kotonani. Siis että en ole teknisesti täysin käsi. Tehtävissä eteneminen olikin ripeää 26-vuotiaana, mutta nuori kun vielä olin, suurempaa titteliä enemmän kiinnosti reppureissaaminen. Lähdin muutamaksi kuukaudeksi Uuteen-Seelantiin etsimään itseäni, ja löysinkin itseni muun muassa tarjoamasta juttua Christchurchin maanjäristyksestä koti-Suomeen.

Palasin sieltä Maikkarille myöhemmin toisiin kuvioihin, ja sain jälleen kokea unohtumattoman elämyksen. Testasin rajojani start-up-henkisessä projektissa, ja nyt voin sanoa kokeneeni sen hypetyksen monine puolineen. Tunnen todellakin henkisten voimavarojeni rajat, ja hyvä niin.

Samalla valmistauduin fyysisesti ja materiaalisesti kuukausien ajan kiipeämään Afrikan huipulle, eli Kilimanjarolle, mikä oli huomattavasti rankempi kokemus kuin Teiden huiputus pari vuotta aiemmin. Pari viikkoa Tansanian-reissun jälkeen alkoi vielä vapaaehtoinen asepalvelukseni, josta selvisin kersanttina ulos.

Inttiä parjataan paljon, mutta se oli ainakin minulle monin tavoin positiivinen etappi. Sen käyminen oli myös tärkeä teko tasa-arvon puolesta, ja kyllähän se muutti persoonaani enemmän omaksi itsekseni. En tiedä, jaksaisinko enää Kilille kiipeämistä ja Joensuun metsäleirejä ja vuorokausimarsseja yhteen pötköön.

Selvisin 30-vuotiskriisistä ja monivaiheisesta muutosta Tampereelle. Tampereen yliopistoon maisterilinjalle hakeminen, pääseminen ja siltä valmistuminen kiitettävällä gradulla olivat minulle ilo ja kunnia. Matkat, työt, harrastukset, projektit, erinäiset opaskurssit ja innovatiiviset työpajat sekä monet ihmiset ovat yli kolmekymppisenä tuoneet paljon uutta elämääni.

Sopivan kumppanin löytäminen on ollut kirsikka kakun päälle. Sinkkuelämässä oli paljon hyviä puolia, mutta elämän jakaminen ihanan henkilön kanssa on sitä ihmisen parasta aikaa minulle. Matkoilta ja muualta on aina tosi kiva tulla takaisin kotiin.

Juu, olen matkustellut myös jonkin verran ja osaltani saastuttanut ilmakehää lennoillani. Maailman näkeminen on kuulunut tavoitteisiini. Tällä hetkellä olen käynyt 36 maassa (37:ssä, jos jalan laskeminen Chilen maaperälle otetaan huomioon, ja 41 maassa, jos pidemmät välilaskukohteet Hongkong, Turkki, Etelä-Afrikka ja Qatar huomioidaan) ja kuudessa maanosassa.

Kaikkein tyytyväisin olen niihin hetkiin, jotka olen saanut viettää loistavassa seurassa. Ei väliä, onko surua vai iloa, kunhan kyyneleet ja naurun saa jakaa.

Yli kolmekymppisenä ystävien kanssa vietetty aika on vähentynyt brutaalisti ja kaverijoukkokin on valitettavasti karsiutunut. Elämä muuttuu ja etäisyydet kasvavat. Se on ollut harmillista.

Toivon, että tulevat vuodet tarjoavat lisää yhdessä oloa ja jakamista, energisyyttä, rakkautta, merkityksellisiä matkoja sekä jatkuvaa kehitystä ja vakiintumista työelämässä. Toivon, että tulevaisuus tuo myös juurevuutta, jatkuvuutta, sisäistä rauhaa ja uskoa parempaan maailmaan.